Niin äijä syntyi kiven juurella itkuaan pidätellen

Puiden huminaa latvuston kannella kummastellen

Kiviä betonipellosta lastensa iloksi käännellen

Mieli maassa lippu korkealla istuu äijä jakkaralla

Harmaa päivä marraskuun kuura istuu paskalla

Veri pakaroilla vatsa renkaana kahdella makkaralla

          Virsi iloisena veisaa haaruksista lastin tullessa

          Äijän läjän  taivaisiin hetkeksi ampuessa

Naiset raskaana katse mudassa pellon savessa

On äijä pohjoisen maatumassa syvällä korvessa

Vilja kaatunut kyntäen lihavan naisensa lovessa

          Virsi iloisena....

                    Syvällä juuret, mietteet pienet ja suuret

                    Syvällä harhat, pieni itse ja tähtitarhat

          Virsi iloisena....

Niin äijä multiin lepäämään sontakuorma vierellä

Hymy huulissa nuotin vierestä veisatulla virrellä

Riittien mukaan makaa syntisäkkinsä vierellä