1.
Makaan koneen vieressä, Kiinni kumisten letkujen päistä.

tuo kone pitää mut hengissä, en ilman sähköä selviä.

Tahdon eroon tästä elämästä  vaan tahto on toisen käsissä.

Voisinpa teille viestittää  en pidä enää kiinni mistään.

Kerto:

Makaan yksin vuoteellain, vain pimeys seuranain. En voi ajatella muuta kuin tulevaisuuttain. Se on täynnä mustaa ei valon pilkahdusta. Elän sitä tässä nyt -se on jo takanain.

2.

Käytte minua katsomassa, esinettä vitriinissä.

Esine jolle myös joskus suotiin, ihmisarvoinen elämä.

Päivä vaihtuu, tuntien jälkeen minä en pääse minnekkään.

En kaipaa teiltä sääliä -vain pistoke pois seinästä.

 3.

Olen kuollut ja elossa, torso vailla raajoja.

Aivot viestivät tuskasta,hermoradat oikosulussa.

Kaiken hyvin tunnistan, en kykene teille kertomaan.

Kunpa voisin sen teille sanoa -virrat pois koneesta.

Niin äijä syntyi kiven juurella itkuaan pidätellen

Puiden huminaa latvuston kannella kummastellen

Kiviä betonipellosta lastensa iloksi käännellen

Mieli maassa lippu korkealla istuu äijä jakkaralla

Harmaa päivä marraskuun kuura istuu paskalla

Veri pakaroilla vatsa renkaana kahdella makkaralla

          Virsi iloisena veisaa haaruksista lastin tullessa

          Äijän läjän  taivaisiin hetkeksi ampuessa

Naiset raskaana katse mudassa pellon savessa

On äijä pohjoisen maatumassa syvällä korvessa

Vilja kaatunut kyntäen lihavan naisensa lovessa

          Virsi iloisena....

                    Syvällä juuret, mietteet pienet ja suuret

                    Syvällä harhat, pieni itse ja tähtitarhat

          Virsi iloisena....

Niin äijä multiin lepäämään sontakuorma vierellä

Hymy huulissa nuotin vierestä veisatulla virrellä

Riittien mukaan makaa syntisäkkinsä vierellä