Niin äijä syntyi kiven juurella itkuaan pidätellen
Puiden huminaa latvuston kannella kummastellen
Kiviä betonipellosta lastensa iloksi käännellen
Mieli maassa lippu korkealla istuu äijä jakkaralla
Harmaa päivä marraskuun kuura istuu paskalla
Veri pakaroilla vatsa renkaana kahdella makkaralla
Virsi iloisena veisaa haaruksista lastin tullessa
Äijän läjän taivaisiin hetkeksi ampuessa
Naiset raskaana katse mudassa pellon savessa
On äijä pohjoisen maatumassa syvällä korvessa
Vilja kaatunut kyntäen lihavan naisensa lovessa
Virsi iloisena....
Syvällä juuret, mietteet pienet ja suuret
Syvällä harhat, pieni itse ja tähtitarhat
Virsi iloisena....
Niin äijä multiin lepäämään sontakuorma vierellä
Hymy huulissa nuotin vierestä veisatulla virrellä
Riittien mukaan makaa syntisäkkinsä vierellä