Elämä on lainaa kehdosta hautaan. Kiire painaa arkea, mistä rahat velkaan. Täällä me riudutaan monet eivät jaksa. Ajaudumme vääjäämättä lähemmäksi reunaa.
Ystävä auttaa murheillansa,Vahingon ilosta jaksaa aikansa nauraa. Arki ottaa myös saatavansa. itku on herkässä on aika taas maksaa.
Jälleen yksi asunto saatellaan hautaan. Nuijalla lähtee aina pilkkahintaan. Viimeisenä pankin herra saa nauraa. Kukkoa tarvittan tunkiolla.
Elämä jatkuu jos ei luovuttaa halua. Lisätään painoa kun vielä jalat kantaa. Arka ei ole enää työn orjan nahka. Persettä nuollaan nöyremmin kuin koskaan.
1.
Makaan koneen vieressä, Kiinni kumisten letkujen päistä.